23.3.2014

Tiedätkö sen tunteen


kun mielessä pyörii toistuvasti
pitäisi tehdä
ainakin kokeilla
yrittää
vaikket laisinkaan tiedä miten.

Polte on kuitenkin niin kova,
että meni syteen taikka saveen
ympäri et pääse 
ellet ala toimeen.




Hyvän aikaa pohdittuani päätin ryhtyä itse värjäämään itseraidoittuvaa tasaraitalankaa.




 Kool-Aid värit ja kahden minuutin mikrouuniaallotus.
Aika helppoa ja  m a k e a n   t u o k s u i s t a !



Kerällisen 060 väristä 7 veljestä pyörittelin vyyhdinpuulle
ja niputtelin vetosolmuilla.
 
Poimin pikkuniput järjestyksessä sormiini ja sidoin ne lisälangoilla kuuteen värjäysnippuun.

Isossa muoviastiassa eristin kunkin kuudesta märästä nipusta leivinpaperilla
etteivät värit sekottuisi toisiinsa.
 
Väriliuokset oli hyvä levittää kulma auki leikatuista muovipusseista.

Lopuksi muovikippo 2 minuutin mikrotukseen.
Kerran välissä puritselin kuumia lankamöttejä muovihanskat käsissä.



Huuhtelin värikukinnon huolella vaikkei siitä kyllä mitään väriä enää pois liuennutkaan.



Erittäin tarpeellisiksi osoittautuneet haltijalangat poistin ulkosalla
kun laitoin värjätyn tuotokseni kuivumaan.

 

 Tässä vaiheessa oli selvää
ettei mehu ollut tasaisesti värjännyt kaikkea kauttaaltaan
vaan useasta kohtaa pilkotteli pohjavärin pälvipaikkoja.



Kuivaus ulkoilmassa toi huomattavan helpotuksen imelään mehuvärikeitoksen tuoksuun.
Värit näyttivät hyviltä kuivuessaan minun silmiini.



 Onneksi valitsin värjäyslangaksi harmahtavan beigen.
Se antaa mielestäni hyvin pehmeästi värjääntymisvirheet anteeksi.

Ja onnistuinhan siinä missä yritinkin.
Itseraidoittuvat kuuden värin tasaraitasukat
joissa pääteltäviä lankoja oli vain neljä per sukka.

Onnistunut mehusukkakokeilu!

En tiedä suosittelisinko kokeilemaan.
Värjättyä lankaa saa helpomminkin.

Mutta näin toimimalla
värjäyspoltteeni riivaus hälveni kummasti.




Kaikkea ne jenkit juovatkin
joilla omaperäinen suomalainen vain värjää!


18.3.2014

Kutoen ja neuloen




Joskus se tulee aina päivä
kun monet keskeneräiset vihdoin valmistuvat.



Kevään väreissä valmistui kaksi reippaan raidallista ripsiliinaa.
Omalle pirttipöydälle pääsee tämä lyhyempi vaalealla moppilangalla kudottu
ja siskokulta sai sen pidemmän vihreällä kudotun kevätliinan.



Yhdet 7 veljeksen raitasukkat takatalven lämmikkeeksi.



Toisetkin valmiit ja näihinkin hiipinyt violettiraitaa.
Ei minulla taidakkaan ollaa enää inhokkiväriä.
Tai ehkä vain osaan positiivisuussuodataa sen näin pienissä erissä raitoina.



Pienille jaloille myös lämmikettä
junasukan malliin.




Lopuksi vielä Totoro-lapaset, jotka vihdoinkin sain valmiiksi.
Pitkään nämä olivat mulla toista peukaloa vaille valmiit.
Malli on minun käteeni kapea 
ja peukalo vielä kapeampi.

Seuraaviin on lisättävä pari silmukkaa leveyttä
ja peukalo tehtävä suosiolla tutun turvallisin konstein.




Kevät
kunpa et kovasti pakkivaihdetta käyttäisi!


14.3.2014

Kympin kurkistus





Aurinko äyskäröi kultaa,
taputtelee peltojen multaa.
Vetää varpaista versoja pieniä,
kutittelee kohmeisia korvasieniä.
Auringonsäteet villisti hyppivät,
huurretta kevään harteilta nyppivät.
Heittävät ilmaan kultaisen kilon,
tuovat meille kevään ilon.

-Kati Söderberg-



 
Salainen Neuleystävä
lähetti paketillisen
iloa ja kevätaurinkoa.




Kaksi herkullista kerää Schoppel Wolle sukkalankaa,
teetä, suklaata, silmukkamerkkejä,
puikkomitta, kortti ja ohje Dominosukille.

Minua hemmotellaan.

Kiitos ihanasta maaliskuun yllätyksestä
Salainen Neuleystäväni.
 

 

Kevään ilopilleri
Admiral R Druck -kerä
pääsi oitis puikoille.
Nyt on lupa jalkojeni odotella hauskojen siksaksukkien lämpöä.



Toivottelenpa pirteää viikonvaihdetta kaikille!


13.3.2014

Kevätmaton raitataikaa








Suloinen kasa innokkaan matonkutojan silppukepossa
tarkoittaa
keräkasan hupenemista,
mutta vastaavasti myös monta mitattua mattometriä.





lime
tiili
kaakao
viini
vihreä
oranssi
roosa
kullankeltainen






Niistä se syntyy
summan mutikalla
sukkulaheitto puolelta toiselle
värikimararalliin
silkasta ilosta
epätasaraitaa
värikerä
kerral-lal-lal-laan.




Lisäkkeinä
apureina ja kyytipoikina,
metriheikki, fiskarssit ja salmiakkia.


Ral-lal-lal-rallatellen
keväthuumassa
hulluttelen
 kevätkimaraa paukuttelen.




Ystäväni
aurinkoni
karkeloithan kanssani.



10.3.2014

Monta lankaa tulossa





Tämä se näyttää kuvissa niin seesteisen rauhalliselta ja jopa kesyltä
mutta on se kuulkaa teettänyt työtä.
 
Loimi luotiin yhdeltä päältä 
ja loimilangassa aina solmut värin vaihtuessa.
Loimea ei saatu luotua yhdessä tai edes kahdessakaan erässä
 vaan loimilettejä tuli neljä.
Ja letityshän oli tehtävä jokaisen luontikerran jälkeen
jotta vältytään venymiseltä.
Ja tukille kiertämisessä
voi siis vain ihmetellä
miten pidellä neljää lettiä tasaisella syötöllä käsissään.

Voi varjele!
Niisivarretkin oli unohtua.
Onneksi saksen terä ei ennättänyt pohjukkalankaa katkomaan
vaikka läheltä piti.

Niisintä on vielä vaiheessa,
mutta tämän Aurora-huovan kudon vielä kevään edetessä.
  


 Pieni toive pilkahtaa vihdoin mielessä,
että kettulapaset valmistuisivat jo kohdakkoin.
Jälkiviisastellen voisi todeta,
että miksen tehnyt peukkua niin kuin aina ennekin.

 Tehty mikä tehty.
Hiukan vaan purkua,
niin kyllä ne valmistuvat.



 
 Valmista sentään nämä käsityöpussukat,



 Suden silmukat -blogista lähdin syksyllä hyvää kierrättämään
ja nyt olen sitä itse lennättänyt eteenpäin näillä käsityöpussukoilla.




 Tekemisen iloa kaikille!