25.4.2013

Lämpimän jäinen

 
 
 
Jäidenlähtö
tietää lämpimämpää ajanjaksoa.


 

Tammikuussa löytyi kirpputorilta kilo Nallea
valkoista sinisin maustein.
Jäinen väri
 mutta lämmintä kuitenkin.

Ja koska kiloerän omistaja halusi siitä päästä vain eroon
sain sen työn alle muutamalla eurolla.




Kirpparilta olen kotiin kantanut ennenkin lankaa.
Nyt niistä pääsivät siniset, Wool ja Lanett, mukaan tähän samaan työhön.
Hiukan ovat ohuempaa lankaa kuin Nalle, mutta hyväksyin ne raitoihin kuitenkin.
Luonnonvalkoinen ja farkunsiniset Nallet
tumma ja vaalea
 löytyi oman marinointivarastoni antimista.




Lankaa oli siis korissa yllin kylli,
joten työ alkoi kun koukun sain käteeni.





Silmukkamääriä katselin Drops 144-1 peitto-ohjeesta.


 
 
Valmiin torkkupeiton koko on 120x160 ja painoa kertyi 879 g.





Ajatuksissani oli tehdä tämä lahjaksi,
mutta sen ajatuksen kotiväki yksimielisesti kuorossa tyrmäsivät.

Ehkä vielä tulee käsistäni valmiiksi peitto,
joka saa luvan matkata maailmallekin.
 
Parit seuraavat
työn alla olevat peitot
eivät niitä kuitenkaan ole.
 
 


 
 
Toivonpa Sinulle paljon auringonsäteitä päiviäsi lämmittämään!
 

 


23.4.2013

Hulttion herkkuja

 
Olenpa onnistunut saamaan aikaiseksi pitkän blogipäivitystauon.
 
Ei täällä silti mitään lomailtu olla.
Päinvastoin.
Kun pitää kiirettä elämän toisella saralla näkyy se retuperäisyydeltä täällä blogissa.
 
Uskokaatten silti,
etten ole aivan mahdoton hulttio tai heitteellejättäjä.
 
Saatte kyllä kuulla minusta vielä jatkossakin.
 
 

 
Ystäväni
salainen neulojakamuni
lähetti jo ajat sitten kauniin ajatuskortin.
 
Kiitos Sny!
 
 

 
Samainen Ystävä muisti minua iloisella huhtikuun tekemispaketilla,
joka sisälsi herkkuja toisensa perään.
 
Kiitos Sny!
 
Monen monta hauskaa ohjetta.
Ihanan keväistä väriä neljän kerän voimin.
Kahvia, joka tuntuu olevan polttoainettani
sekä yhtä paheistani,
salmiakkilakua.

Paketissa oli myös mukana softiskoukku, jota tietysti piti heti kokeilla.
Tein pikkukukkia yhden kustakin saamastani langasta
saamallani koukulla ja yhdellä saamistani ohjeella.

 



Näitä kukkia on vasta neljä, mutta lisää on tuloillaan.
Ajattelin tehdä näistä pienen neitimäisen peittosen,
jonka pohjaväri olisi valkoinen.
Primevera Cotton tuntuu oikein mukavalta työstää.

Tästä siis alkoi tulevan kesän pirteä käsityö.
 
 



 Tämän saamani hauska luovuuslista
pääsee muistikirjani sivulle muistuttamaan,
 että muitakin tapoja on pysyä luovana kuin vain tuo kohta 24.
 

Hieno pakettikokonaisuus,
jonne oli jälleen ajatuksella kerätty mukavia osasia.
 Kiitos vielä kerran Salainen ystäväni!




Luovaa keväistä viikkoa kaikille!
 
 

 


5.4.2013

Olennaista on nauttia hetkestä

 
Joulun alla alkoi räsymaton kutominen.
Ja kun omani sain valmiiksi
epäili seuraava kutoja mattoloimen pituuden riittävyyttä.
Lupauduin kutomaan sen mattoloimen loppuun,
sitä kun ei enää pitänyt olla kuin pätkä jäljellä.
 
Helmikuussa rullasin sitten kangaspuiden tukilta mattoa maton perään reilut 10 metriä.
 
 


Ystävälle syntyi harmaan sävyinen karvalankamatto.
Ja olipahan muuten pistelevää kudottavaa sillä lankaan oli käytetty
jonkin eläimen todella karkeaa karvaa.
Nopeaa tätä silti oli sukkuloida.
 
 

 
 
Sateenkaarimatto odottelee vielä opiston kevätnäyttelyä,
mutta piakkoin se pääsee jo paikalleen
yläkerran oleskelutilan lattialle.
 
Näitä raitoja oli todellakin kivaa tehdä.
Jokainen väriraita muuttuu vaaleasta tummaan sävyyn liukuen.
 
Saatan syyskaudella tehdä vastaavan liukuvärimaton,
mutta ilman mustankirjavia väliraitoja.
 
Olisi haastavaa luiuttaa myös värinvaihto.
 

 
 
Sateenkaarimaton mustankirjavat väliraidat innoittivat
kutomaan mustan trikoon joukkoon kaikenkirjavaa räsyä.
Tästä piti tulla eteiseen lyhyt matto,
mutta kun sitä loimea vain riitti ja riitti,
niin tuli sitten kudottua kaksin kappalein täysmittaisia.
 
Onpahan taas uusia vaihtomattoja!
 
 

 
 
Jos oli välillä pikkukädet lyömässä kimaltavaa kudetta loimelle 
tai muuten vain loihtimassa räsyistä prinsessamekkoa,
niin ei sitä tarvinnut kotona viimeistelyäkään yksin tehdä.
 
 
 
 
 
Mitä sinä emäntä niitä kalseita loimilankoja pitelet
kun mulla olis tätä pehmeetä turkkia enemmän ja lämpimämpääkin 
eikä olisi niin väliksi pitää kaikkea noin järjestyksessäkään. 
 
 

 
 
Jos et ymmärrä vähällä asioiden tärkeysjärjestystä
niin tuun sitten tähän mattorullan ja sun väliisi.
Säästyy selkäsikin
kun ei tarvitse kurottaa kuin minun turkkiini asti vain.
Ja hei,
voin mä välillä torkahtaakin
joten saat sä solmia välillä niitä loimiakin sitten.
 
 
 
 
Ai jaa, että mä mukamas olisin jotenkin vain tielläsi.
Älä sinä emäntää hyvä ajattele asiaa noin pessimistisesti.
 
Minähän tunnen sinut ja sinä pidät haasteista!
 
Joten ole nyt vain onnellinen
ja nauti haasteiden täyteisestä loimien solminnasta mun arvokkaalla avustuksellani.
 
 
 
 
Olennaista on nauttia hetkestä.
 
 
Paljon mukavia hetkiä Sinullekin!