30.7.2012

Yhdessä havaitut


Kesän mittaan kameran kanssa
luonnossa kulkiessa
on tullut kuvattua tuhansia otoksia.

Moni on epätarkka.
Samankaltaisia on paljon.
Edelleenkään en ole oppinut näppärää arkistointitapaa.
Miten nimetä kuvat,
jotta myöhemminkin löytäisi etsimänsä.
Huh!


On tietenkin myös paljon niitä kuvaamatta jääneitä.
Oma varomattomuus tai hätäisyys
ovat tässä olleet suurimpina syinä.
Muttei sovi unohtaa myöskään pieniä ihania apureita puuhineen
tai vaikkapa pelistä karannutta jalkapalloa.



Olisikin kivaa kuulla miten itse olet arkistoinnin toteuttanut.
Vai onko arkistointi sinullakin vain
päivämääriä ja joitain sinnepäin.








Päivänkakkaralla komeileva punamusta on verilude.
Etualan pieni musta kellertäväkuviollinen kulkevainen näyttää museokuoriaiselta.







Hauska oli tavata myös erikoinen kimalaiskuoriainen.






Kookas nelivyöjäärä tipautti kädestäni makkaran kameran tieltä.
Apurit seisoivat aurinkoa varjostamassa.
Tärkeä tehtävä sekin.








Samaisella penkillä tepasteli myös tämä pitkäpunasäärinen vainopistiäinen.
Minusta sillä on melkoisen kummalliset jalat.








Hoikkakukkajäärällä on kaunis kuparinen kiilto peitinsiivissään.







Yllättävä oli kooltaan tämä parisenttinen rusokukkajäärä.
Heilutteli ja kallisteli tuntosarviaan,
aivan kuin ihminen päätään
ihmetellessään jotakin kummallista.






Vihdoinkin onnistuin saamaan selkeän kuvan paistekärpäsestä.
Jotenkin nämä linssin taltioimat ovat näkyneet aiemmin vain puolittain tai epätarkkoina.
Pienestä onnistustumisesta on lupa iloita suuresti.










Tämä parimillinen keltainen siivekäs on nimeltään minulle tuntematon.
Tuon pallon halkaisija on sentin kokoluokkaa.
Jospa sinä osaisitkin kertoa sen nimen minulle.







Tämän komean toukkaoikojan löysi kuvauskaverina kulkenut pikkuisäntä nurmikolta.
Oli aivan tohkeissaan löydöstään ja määräsi minulle kuvauskulmia.
Vastaansanomatta tein kuten pyydettiin.
Yksi ikimuistoisista hetkistä,
jota jälkeenpäin on muisteltu ja kuvaa ihasteltu.






Jos sitä yhdessä kuljetaan kuvaamassa
pellonpientareita, puskia ja pusikoita
niin eihän se ole laisinkaan huonoa puuhaa.
Yhteistä aikaahan se on.
Ja haluan uskoa,
että lapsille kertyy myös luonnon tuntemusta kaikista retkistämme.
Ainakin sitä oppii havainnoimaan ympärivää luontoa.


Ja mikä tärkeintä,
kaikki ovat mukana omasta halustaan.




30 kommenttia:

  1. Ihana kuvayhteenveto kesästä!

    Ei ole mitään kuvien arkistointitapaa minulla. No, jokunen aika sitten jaksoin tehdä kuukausikansion ja sitten vuosikansion, mutta sekin on tainnut jäädä. Jotenkin en osaa ajatella, että säilytän näitä kuviani pitempään tai tarvitsen jossain. Muistona sentään blogi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä taidan olla, ja olenkin, keräilijä.
      Ei voi hävittää omaansa pois.
      Blogissa kyllä tosiaan parhaimmisto taltioituna =D

      Poista
  2. Arkistointikaaos tuntuu olevan pysyvää! Yritin joskus lajitella kuvia vuosikansioihin ja kuukausikansioihin. Ihan hyvä systeemi,kun haluaa tahdä vaikka kuvakirjan koko vuodesta. Mutta, kun haluaa etsiä jotain tiettyä kuvaa, vaikka sitä hienoa auringonlaskua, niin eipä muistakaan minä vuonna se tuli näpättyä. Osan kuvista laitan nimettyihin kansioihin - kukkia, ötököitä, käsitöitä. Silti jokin on aina hukassa. Tänään ole siivonnut kuva-arkistoja, roskakoriin meni paljon.
    Lasten kanssa kuvaaminen on hauskaa, lapset näkevät asioita ihan eri kulmasta kuin aikuiset. Mukavia kuvaushetkiä ja retkiä teille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos caijsa, kuvausretkemme jatkukoot =D

      Hallittua kaaosta sinullakin siis.

      Poista
  3. Hi!!!.. Good macro and beautiful pictures.. Cheers!!!..
    Ana

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sunny thoughts and thanks =D

      Poista
  4. kivoja ötököita,kaikki ovat toinen toistaan mielenkiintoisen nälköisiä, ja värisiä. Laitoin blogisi blogiluettelooni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa, että lähdit matkaani seuraamaan =D

      Poista
  5. Tosi kauniit kuvat ja tunnistat nuo ötökät hyvin:) Mie en montakaan tunnista, mutta jos tässä ajankana oppis tunteen:)Mullakin on pikkasen arkistot sekasin. Olen joitakin laittanut näin. Kukat, omat työt,ötökät, retket, matkoista. Paljon olis järjestää vielä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pikkuhiljaa sitä oppii, kirjoja ja googlea selailemalla. Harva nimi pysyy muistissa, mutta onneksi on paikka mistä muistia virkistää =D
      Kuvatuille on mieluisaa saada nimet, muutakin kuin vain ötökkä.

      Poista
  6. Hauskoja ötököitä :)Kyllä munkin kuvien arkistointi on yleensä sitä,että on pelkkä päivämäärä,joskus voin jonkun nimen laittaa,liian harvoin :) Ja myönnetään jos jotain tiettyä kuvaa yrität etsiä,niin kyllä saa melkein kaikki kuvat käydä läpi,että oikea löytyy :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arkistointini on juuri tuollaista.
      Pitäisi jaotella kuvia hiukkasen pienempiin eriin, että sen löytämänsä hiukkasen pienemmällä selauksella löytäisi.

      Poista
  7. Päivämäärän perässä on jotain epämääräistä tekstiä. Eli huonosti löytää, jos jotain haluaa etsiä.:)) Hienoja kuvia öttiäisistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuohan se ongelma onkin. Huonosti tallennettua ei mielellään lähde hakemaankaan. Jää sitten vain sinne jonnekkin.

      Poista
  8. Ihania kesäkuvia!!
    Oma arkistointini on bloggerissa!! :o)
    Koska kirjoitan blogiani kuin päiväkirjaa, löydän kuvat ja niihin liittyvät jutut sieltä, en tarvitse erillistä arkistoa! Tuhoan kuvat blogiin siirrettyäni. Joistakin reissuista ja "isoista jutuista" kuvat ovat tallessa - odottavat, että vielä jonain päivänä innostun tekemään niistä valokuvakirjoja...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuossa on vihan totuus Paula!
      Mutta sittenhän minä hukuttaisin täällä itseni, ja ehkä pari lukijaakin, kuvapaljouteen. Eikä kuvatilaa ilmaiseksi ole ihan rajattomasti täällä bloggerissakaan. Ajoittain uuden blogin aloittaminen tietysti ratkaisee pulamn osittain. Hmmmm....

      Poista
  9. Hyviä öttiäiskuvia! Niiden onnistuminen tosiaan ilahduttaa! Huh, arkistointi, ei taida olla minullakaan mitään hyvää tapaa, lähinnä yritän nimetä tapahtuman ja ajankohdan+vuoden ja siihen se taitaa melkein jäädäkin... Ei siis järin tehokasta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eli meillä on todellakin monella sama arkistointiongelma, siis jos sen ongelmaksi tuntee. Tapa siis hyvinkin sama.
      Tässä olisi siis ohjelmalle todellinen paikka. Varmaan sellainen onkin, rahan takana :o)

      Poista
  10. Upeita ötököitä. Voi kumpa minäkin oppisin kuvamaan kaikenmoisia pieniä maailman ihmeitä!
    Arkistointini on lapsenkengissä. Kuvilla on omat vuosittaiset kansiot, joissa sisällä kuvat pääosin päivämäärien mukaan, isot matkat ja erityistapahtumat myös nimettyinä. Joitakin oman puutarhan kuvia laitan omaan kansioonsa, mutta suurinta osaa blogiin laitetuista kuvista ei säilytä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pirkko ja opithan sinä =D
      Kokeile!
      Samaan tapaan säilöt siis sinäkin.

      Poista
  11. Arkistointi tapahtuu kameran ja tietokoneen yhteistyöllä, mihin en puutu... :-) Sinä olet melkoinen ötökkätietäjä... minulle nuo kaikki on vain ötököitä. Ihania kuvia ja oikeasti kauniita ötököitä, ihmeellistä. Meitä järkytti tänäkesänä Helmiä kiusannut musta laiha melko pitkä ja siivekäs pörriäinen, millä oli valkoiset hampaat ja ilkeä katse... mikäköhän se mahtoi olla; tunnistaisitko kuvauksesta?? :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arkistointitapoja on todellakin monista lähdöistä ;o)
      Kuvatut hyönteiset tulee mielenkiinnosta tunnistettua.

      Tuo kuvaamasi...suhteellista kaikki...mutta kummasti mielikuvitukseni laukkaa Harry Potter -fantasiamaailmaan, hampaiden jälkeen ainakin =D
      Ei silti lainkaan kiva, jos säikäytti järkyttävästi.

      Poista
  12. Mikä sen mukavampaa kuin lasten kanssa luonon tutkiminen ja kuinka he pienestä pitäen ovat kiinnostuneita kaikista öököistä. Varsinkin pienet pojat, vajaa kaksi vuotias lapsenlapseni, jolle muurahainenkin on ihme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se on juuri näin =D

      Poista
  13. Tuo lude alkoi kiinnostaa kun on aika lailla saman näköinen kuin joskus kuvaamani verilude. Googletin ja katselin, niin ei kovin suurta eroa näillä kahdella ole.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet muuten oikeassa. Tuo minun kuvaamani on verilude. Korjaankin sen heti oikeaksi. Kiitos Pirkkoinkeri =D

      Poista
  14. Upeita kuvia - ei voi muuta kuin ihastella joukon jatkona :)

    VastaaPoista
  15. Uljaita ötököitä! Minulla on nykyään sellainen arkistointitapa kuvilla, että on ensin kansio "2012" ja sen alla kuukausikansiot: tammikuu, helmikuu jne. Sitten varsinaiset kuvakansiot olen nimennyt päivämäärällä sekä kerron hieman mitä se sisältää, esim: "2707ötököitä" :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotain tämän kaltaista sen täytyisi ollakin. Kiitos Matkatar =D

      Poista

Mukavaa kun jätit sanat käynnistäsi !