28.6.2012

Tulisieluisen tapaaminen



 




 
Pottumaapaikalle retkeiltiin
kun kaunis päivä sattui vapaapäiväksi osumaan.
Heinikko lyheni pihamaan kulkureiteiltä.
Paljon jäi siltikin perhosille ja muillekin pörrinkäisille
lentopysäkeiksi ja eväspaikoiksi.







Mikä lie tämä kaunis rikkakasvi?
Jospa sen jostakin saisin selvitetyksi.
Kaunis matalakasvuinen rikka
pääsee kotipihallekin.
Juurtukoot nyt ensin taimipurkissa.








Rikkaruohot nujerrettiin perunavaoista haraamalla.
Kerta tai kaksi vielä
ja sitten saavat naatit jo kasvussa
rikkakasveilta täyden ylivallan.
Jospa se satokin sitten olisi taas kohtuullinen.
Sitä sopii toivoa.







 

 
Junioribiologi
muistaa aina käydä liskokavereitaan tapaamassa.
Ensikosketuksesta on jo vuosia aikaa,
mutta siltikin ne,
Sisi ja Sisu,
ilahduttavat yhä.
Vaalea on kuulema naaras ja tummempi uros.
Pikkuliskojakin on nähty.
Ja kuvattu.








Nyt tuli tavattua oikea äkäpussi.

Koettiin tulisieluisen sisiliskon luonne.
"Äiti, tää puree!"



 

 



 
En olisi uskonut.
Mutta toisaalta, miten muuten puolustautua.

Ja sitä kun siinä ääneen kummastelin,
minulle todettiin aika varmalla äänellä:
"No, kato kun tää on naaras ja sillä on lapset vattassa.
Se puolustaa omaa perhettä."










Silittely ja hellät otteet ne hellittivät Sisin leukaperätkin.
Ja kuvaaminen se loppui minulta siihen,
 kun se sama varma ääni sanoi:
"Nyt se on sen näkönen, että hyppää just sun kameraas"











 
Ymmärsin lakata räpsinnän.
Pitkään ei Sisiä muutenkaan pidetty käsissä,
vaan päästettiin hellästi samaan löytöpaikkaan
ruosteisen metallin lämpöön.









Sisiliskohan on rauhoitettu, tiesithän sen.
Ja rauhassa saavat täälläkin elellä.


Ikää suomalaisille liskoille saattaa kertyä jopa 10 vuotta ja
sukukypsyyden elävänä syntyvät poikaset saavuttavat neljäntenä kesänään.
Tätä en itse aikaisemmin tiennyt.









Sisiliskojen puutarhassa kasvoi kauniita hennon vaaleansinisiä kissankellojakin.



Leppoisaa eloa
ja
lämmintä kesää toivon
sisiliskoille ja lukijoilleni myös.




Kyllä ne heinäkuun helteet vielä saadaan!





 

20 kommenttia:

  1. Ihana postaus! Hymy huulilla täällä selaan kuvia edes takaisin. =) On yllättävän hurjan näkönen tuo puremiskuva, mutta samalla jotenkin äärettömän suloinen. Viisas biologi sinulla ja ilmeisesti opetti liskoista äiteelle paljon. Kunpa pääsisin tuomaan oman esikkoni sinne oppilaaksi, on meinaan kovasti kyselly minulta sisiliskoista viime aikoina. ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa kuulla! Sopiihan näitä kuvia selailla, eivät ne siitä kulu ;)
      Kyllähän sitä kaikkea pään muodosta ja takajalkapateista kuulin...
      Ihaninta siinä on se mielenkiinto ja kiinnostus. Se on niin aitoa!

      Poista
  2. Hienoja kuvia sisiliskoista, varsinkin tuo ärhäkkä tyyppi. Meilläkin on sisiliskoja ja keväällä Nero toi pari näytille, mutta yhteisymmärryksessä päästimme ne takaisin pöheikköön. En tiennytkään, että lisko on rauhoitettu. Ne ovat puutarhurin apulaisia kun popsivat kaikenlaisia tuhohyönteisiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sisilisko on harmiton ja hyödyllinen tosiaan.
      Tuollaista ärhäkkyyttä ei olla ennen tavattu, vaikka niitä on tutkittu ja pidelty useasti ennenkin.

      Nero on viisaasti kasvatettu ja nokkela kissaystävä =D

      Poista
  3. Onpa upeita kuvia sisiliskosta ja nuori biologi on kyllä kovasti urhea. Meilläkin asustaa Sisi-niminen lisko ihan kotiportaiden alla, pitää aina kulkea varovasti rappusia, ettei alakerran perhe häiriinny.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvat paljastavat hienosti mielestäni sisiliskon todellisen liskomaisuuden. Ja tutkijanalku oli kyllä kerrassaan ylpeä puraisukokemuksesta =D

      Terveisiä portaanalusen perheelle!

      Poista
  4. Vau mitä kuvia! Tosi hienoja hetkiä olet saanut ikuistettua!

    VastaaPoista
  5. Ai kauheeta ja kauheen kaunista. Kuvat sisiliskosta nimittain. Enpa tiennyt etta liskot ovat suojelukohteita. Olen vahan salaa yrittanyt niita maalla saalistaa. En ole onnistunut, joten ei virkavaltaa tarvitse hatyyttaa sitakaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kauheesti paljon kiitoksia ja lupaan olla ilmiantamasta sinua ;o)

      Poista
  6. Täällä hihkuttiin kuviesi kanssa! Ensin kommentoin Husbendille ääneen että IIK, mä en uskaltaisi sisiliskoa ottaa käteeni ja sitten mietin että olenko ees niitä nähnyt ja sittenhän Husbend alkoi ihmetteleen että mikä ihmeen SISIlisko, ja sitten kattottiin kooklaamalla.... että sisilisko on pohjoisin liskolaji ja suomen toinen lisko on vaskitsa, joka mun mielestä käärme.
    Mutta hienot kuvat ja kiva tarina, teidän tuttu liskoperhe ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. =D =D
      Vai että IIK!
      En ole minäkään kädessä liskoa pidellyt eikä junnulogiakaan nuo ole aiemmin purreet. Puraisuote todella kesti minuutteja ja sain noita kuvia napsittua. Puraisu ei kuulema tehnyt kipeää, nipisti vain.
      Tosin nää on suuhteellisia, sillä samainen junnu antaa hevosmurkkujenkin purra kun niitä tutkii eikä kuulema satu :/

      Poista
  7. Kiukkuisen näköinen mini-lohikäärme. En kyllä ole koskaan onnistunut näkemään suomalaista sisiliskoa, etelän maissa kylläkin.
    Sain tänään sen rintaneulan ja tykästyin siihen heti. Kaupan kassaneitikin huomasi sen ja kehui kivan näköiseksi :) Kiitos oikein paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosissaan puolustautuu ja puree kyllä.

      Hyvä, että posti tuli perille ja tykkäsit siitä. Sinulla se arpaonni sitten osui jämäilyssä kohdille =D

      Poista
  8. Järisyttävän ihana sisiliskokuvasarja. Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oleppa hyvä Nettimartta!
      Muista pitää jostakin kiinni, jos vielä kovasti järisyttää ;o)

      Poista
  9. Tosissaan yrittää purra, kun koko kroppa on ilmassa, hui.

    Katselin tässä hieman taaksepäin ja ihmettelin miten kurkku on sydämen muotoista, selvishän se :D mikä tur tai siis iloke! Empä ole moista nähnyt/tiennyt.

    Kauniin kassin olit tehnyt! (26.6.post.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitos Johki ja tervetuloa seuraamaan meittiä!

      Kivaa kuulla että rullailit tarinoita taaksepäin ja totesit turhakkeen tosiaan muuttuneen ilokkeeksi =D

      Poista
  10. Voi miten suloisia sisiliskoja, en kyllä uskaltaisi itse ottaa käteen! Hui!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekään en niitä käsiini ota. Linssin läpi on mukavampi tarkastella =D

      Poista

Mukavaa kun jätit sanat käynnistäsi !